Lääketiede ei osaa selittää astman syntymekanismia, siksi perinteisen lääketieteen keinoin kyetään hoitamaan vain astman oireita.
Professori Buteykon näkemys oli, että astma on elimistön keino puolustautua hiilidioksidikatoa vastaan. Tämä sotii sitä yleistä käsitystä vastaan, jonka mukaan astmaatikot eivät saa tarpeeksi ilmaa. Jos kuitenkin tarkastelemme asiaa Buteyko-teorian näkökulmasta havaitsemme, että itse asiassa elimistön tavoite on estää hiilidioksidia karkaamasta. Useinhan astmaatikon uloshengitys on työläämpää kuin sisäänhengitys – eikö ole loogisesti pääteltävissä, että hiilidioksidia karkaa vähemmän, jos on hankalaa hengittää sitä ulos?
Voimme myös tarkastella tilanteita, joissa astmakohtaus todennäköisimmin syntyy. Kaikki astmaatikot tietävät, että kohtauksen (vinkuminen, hengenahdistus, yskiminen) saa helposti aikaan, jos puhuu, nauraa, yskii, on stressaantunut, juoksee, puhaltaa. Terveet ihmiset voivat kokeilla miltä olo tuntuu, jos läähättää suu auki täydellä volyymilla muutaman minuutin. Mitä näissä tilanteissa tapahtuu? Hengitämme tavallista enemmän eli puhallamme tavallista enemmän hiilidioksidia ulos elimistöstämme ja voimme huonosti sen seurauksena.
Usein astmaatikoille suositellaan uintia liikuntamuodoksi. Jos uimme kasvot veden alla, mitä tapahtuu? Hengitämme vähemmän, elimistön hiilidioksidipitoisuus nousee, astmaoireet helpottuvat. Tosin neuvosta unohtuu usein maininta ”kasvot veden alla” ja vaikka se mainittaisiinkin, monien astmaatikkojen hengityksen pidätyskyky (kontrollipaussi) on niin huono, että kasvojen pitäminen veden alla voi olla hankalaa.
Paniikkikohtauksen aikana hengitämme liikaa. Vanha hoitokeino (vaarallinen tosin) on hengittää paperipussiin. Toisin sanoen, kasvattaa elimistön hiilidioksidipitoisuutta, mikä rentouttaa hermoja ja lihaksia ja lopettaa paniikkikohtauksen.
Näitä tilanteita tarkastelemalla huomaamme, että hengityksellä ja astmaoireilla on selkeä yhteys nimenomaan siten, että elimistö kärsii, jos ylihengitämme. Astmaatikot hengittävät n- 5-6 kertaa suositeltua enemmän.
Miksi kaikki ylihengittäjät eivät sairastu astmaan?
Tähän vaikuttaa geneettinen taipumus. Buteykon havaintojen mukaan alhainen kontrollipaussi kertoo huonosta terveydestä. Astmaan taipuvaiset sairastuvat astmaan, toisenlainen perimä altistaa jollekin muulle sairaudelle. Buteyko-menetelmän on todettu tehoavan nopeimmin nimenomaan astmaoireisiin.
Lisätietoa astmasta saat mm. seuraavien linkkien alta: