Hengityksen tehtävä on tuoda elimistöön happea ja poistaa hiilidioksidia. Voitaisiin olettaa, että ensisijaisesti kysymys olisi hapesta, mutta myös hiilidioksidilla on tärkeä rooli elimistön toiminnassa. Hiilidioksidin ihanteellinen määrä keuhkorakkuloissa on 6,5 %. Ylihengitys järkyttää tätä tasapainoa ja syntyy kemiallinen reaktio, jonka seurauksena elimistö ei kykene myöskään hyödyntämään tarvitsemaansa happea ja elimistö alkaa kärsiä erinäisistä ongelmista syntyvän hiilidioksidi- ja happivajeen seurauksena.
Ylihengittämisestä syntyvää happivajetta voimme testata käytännössä esim. puhaltamalla ilmapalloja. Hengitämme sisään suuren määrän ilmaa ja puhallamme kaiken ulos. Veressä pitäisi siis uskomusten mukaan olla paljon happea ja olomme erinomainen. Kuitenkin tiedämme, että useimpia meistä alkaa pyörryttää ja olo on jokseenkin voimaton.
Useimmiten emme ylihengitä näin voimallisesti, vaan suurimmalla osalla ylihengittäminen on piilevää ja elimistön epätasapaino alkaa tuntua erinäisinä sairauksina vasta vuosikymmenien kuluessa. Piilevän luonteensa takia krooninen hyperventilaatio jää usein huomaamatta. Näkyvän hyperventilaation oireet ovat helposti havaittavissa ja syntyvät lyhyen ajan sisällä, mutta valitettavasti elimistö tottuu varsin pian pieneen hyperventilaatioon ja oireet syntyvät vasta pitemmän ajan kuluessa eikä niitä usein osata yhdistää väärään hengitysvolyymiin.
Liian matala hiilidioksiditaso aiheuttaa mm. sen, että kudokset eivät saa tarpeeksi happea. Happea on elimistössä niin paljon kuin hemoglobiini pystyy sitä kantamaan. Vaikka hengittäisimme kuinka syvään, happea ei sitoudu hemoglobiiniin määräänsä enempää. Jotta happi vapautuisi hemoglobiinista siellä missä sitä tarvitaan, tarvitaan joku vapauttava tekijä ja se tekijä on hiilidioksidi. Vasta kun hiilidioksidia on riittävän paljon, happi vapautuu hemoglobiinista eli mitä matalampi hiilidioksiditaso sitä vähemmän elimistö saa happea.
Hiilidioksidi toimii myös sileiden lihasten rentouttajana. Sileitä lihaksia ovat lihakset, joita emme voi tietoisesti hallita. Niitä on esim. sisäelimissä, ilmateissä, verisuonistossa, virtsateissä jne. Hiilidioksidin puutteessa nämä lihakset kramppaavat ja aiheuttavat siten erinäisiä oireita. Ilmateiden kouristukset aiheuttavat astmaa, verisuonten kouristukset kohonnutta verenpainetta. Vatsan lihasten kouristelut huonontavat ruuansulatusta.
Hiilidioksidi on tekijänä kehon emäs-happotasapainon säätelyssä eli hiilidioksidin puute aiheuttaa alkalisoitumista minkä seurauksena elimistö alkaa kehittää happoja kompensoidakseen tätä reaktiota. Kehon epätasapaino vaikuttaa siten hormonitoimintaan, vitamiinien ja mineraalien imeytymiseen ja häiriöt näissä toiminnoissa heikentävät terveyttä.
Ylihengittämisen aiheuttamia oireita
- Hengityselimissä vinkuminen, hengenahdistus, yskä, heikentynyt haju- ja makuaisti, limaisuus, haukottelu, tukkoinen ja/tai vuotava nenä, toistuvat hengitystietulehduket, ellergiat ja kuorsaaminen.
- hermojärjestelmässä “kevytpäisyyden” tunne, heikko keskittymiskyky, turtuminen, liiallinen hikoilu, pyörrytys, huimaus, käsien ja jalkojen pistely ja päänsärky,
- Sydän, tyypillistä on nopea syke, kivut rinnan alueella, sydämen muljahtelut ja epäsäännöllinen syke.
- Mieli, ahdistus, jännitys, masennus, ärtyneisyys ja stressi.
- Muita yleisiä oireita kuten suun kuivuminen, väsymys, painajaiset, huono-unisuus, kutina, hikiset kämmenet, lisääntynyt virtsaamisen tarve kuten vuoteenkastelu tai tarve käydä vessassa öisin, ripuli, ummetus, yleinen heikotus ja krooninen väsymys
Kuinka hengitys voidaan normalisoida
Ylihengittäminen voidaan saada kuriin tiedostamalla eliminoimalla ylihengitystä aiheuttavia tekijöitä, joita ovat liikunnan puute, stressi, ylensyönti, kuumuus, pöly jne.
Liikunta lisää hiilidioksidin tuotantoa elimistössä ja siksi lihastyö on tehokas keino lisätä hiilidioksidin määrää elimistössä. On kuitenkin tärkeää liikkua tavalla, joka ei lisää ylihengitystä ja siten esimerkiksi pahenna astman oireita.
Hengitysharjoitukset, joilla ylihengitys saadaan kuriin ja joihin saa opastusta Astmapysäkin kursseilla.
Yksityiskohtaisempaa tietoa professori Buteykon teoriasta Peter Kolbin sivuilta englanniksi:
Kansantajuinen lyhennelmä teorian keskeisistä kohdista
Pidempi versio